Emma Katajalaakso
Syntymäaika: 31.10. 1999
Syntymäpaikka: ”Olen syntynyt Raumalla, mutta asunut lähes koko elämäni Kannuksessa. Kannuslainen koen olevani.”
Lajit: 1500 m, 5000 m ja 3000 m esteet. Selkeästi enemmän kestävyysmatkat kuin keskimatkat.
Saavutukset
Pronssia 1500 m, Kalevan kisat 2021
Pronssia 3000 m esteet, Kalevan kisat 2021
Emma somessa
”Juoksussa saa laittaa itsensä äärirajoille”
Emma Katajalaakso on lupaava keskipitkien matkojen juoksija, jonka ura koki hyppäyksen kun hän muutti Lahteen ja rakensi elämänsä uudelleen urheilun ehdoilla. Urheilukuplasta Emma pääsee sopivasti pujahtamaan ulos tehdessään opettajan sijaisuuksia ala- ja yläasteella. Luokkahuoneessa koetaan onnistumisia yhdessä, kun joku oivaltaa kiperän laskutoimituksen.
Myös keskipitkien matkojen juoksuun on naisissa tullut enemmän yhdessä tekemisen ilmapiiriä. Emma kertoo juoksun valikoituneen hänen lajikseen aika luontevasti.
– Olen pienestä saakka urheillut perheen kanssa ja kokeillut erilaisia lajeja. Keskipitkät juoksumatkat olivat sellaisia, joihin minulla tuntui löytyvän ominaisuuksia. Tykkään juoksussa siitä, että se ei ole välineurheilua, ja siinä näkee kehityksen, koska sitä on helppo mitata. Jollain tapaa kiehtoo myös fyysisyys – saa laittaa itsensä äärirajoille. Nautin siitä paljon!
Emma kertoo olevansa selkeästi yksilöurheilija, ja pitävänsä siitä, että sekä onnistumiset että epäonnistumiset ovat pitkälti itsestä kiinni. Itsensä voittaminen ja mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen kiehtoo. Tunteja kuluu räntäsateessa, mutta se kuuluu Emman mukaan lajiin, ja kasvattaa luonnetta.
– Kovat treenit ja kisasuoritukset ovat fyysisesti rankkoja. Nautin myös siitä tosi paljon, jollain sairaalla tavalla, Emma myöntää naurahtaen.
Emma on kärsinyt hankalasta ylirasitustilasta, joka vei parhaan terän neljän vuoden ajan. Viime syksynä tehty muutto Lahteen ja uuteen valmennukseen uudessa seurassa osoittautui käänteeksi parempaan.
– Rakensin elämän uusiksi täysin urheilun ehdoilla. Se päätös on ollut ehkä tähän astisella uralla merkittävin hetki.
Ammattimainen harjoitusympäristö, valmennus ja treenikumppanit muuttivat koko homman. Myös keho oli palautunut ylirasituksesta.
Kesälä 2021 juoksu kulki, ja Emma ylsi Kalevan kisoissa pronssille sekä 1500 metrillä että 3000 metrin esteissä. Pitkään kaukaiselta tuntuneesta asiasta tuli todellista, ja tason nostaminen aikuisten mitalitasolle tuntui hyvältä.
Nyt Emman tavoitteena on tehdä töitä, ja parannella pikku hiljaa ennätyksiä ja suorituskykyä. Varsinaiset tavoitteet arvokisarajoineen ovat vielä realistisesti ajateltuna vuosien päässä. Tärkeintä tässä hetkessä on terveenä pysyminen ja Emman sanoin ”perusduunin” tekeminen. Toki mielessä on juosta ensi kesän Kalevan kisoissa mahdollisimman hyvin.
Jännityksestä nautintoon
Emma tunnustaa olleensa ennen kova jännittäjä. Viimeisen vuoden aikana hän on kuitenkin saanut apua urheilupsykologilta, ja pystynyt kääntämään jännityksen enemmän hyödyksi. Emma kokee, että henkinen kehitys on näkynyt myös tuloksissa.
– Nyt yksi vahvuuksistani on, että pystyn nauttimaan kisatilanteesta ja juoksemisesta. Siitä on tullut paikka, jossa juuri haluan olla.
Viime kesän kisoissa Emma oli usein se, joka veti joukkoa. Yksin harjoittelu on vaikuttanut siihen, että Emma pystyy pitämään tiettyä vauhtia yllä. Hän kuitenkin myöntää, että fokus eri asioihin vaihtelee myös kisatilanteiden mukaan.
Keskipitkien matkojen juoksussa yhdistyy monia asioita. Suoritus on erittäin fyysinen, mutta myös suhteellisen pitkäkestoinen.
– Jokainen kisa on maksimaalinen suoritus. Pidemmillä matkoilla kuten 5000 metrillä ehtii tulla monta sellaista hetkeä, jossa pää sanoo että ei jaksa. Todellisuudessa kroppa jaksaa pidempään kuin mitä pää sinulle kertoo. Pitää oppia sietämään pahan olon tunnetta ja luottaa itseensä. Jos sanoo, ettei pysty niin sitten ei ihan varmasti pystykään.
Pohja menestykselle rakennetaan monipuolisella harjoittelulla. Peruskuntoa, eri mittaista vauhtikestävyysharjoittelua ja lähempänä kilpailukautta myös maksimikestävyyttä.
Emma polkee pyörällä yleensä yhden peruskuntotreenin viikossa jalkoja säästääkseen. Kestävyyden lisäksi harjoitellaan nopeutta ja voimaa, sekä kuntosalilla että lajinomaisesti vaikkapa mäkivetojen muodossa.
– Maltti pitää olla mukana. Olen oppinut, että varsinkin vauhtikestävyys pitää osua oikealle rasitusalueelle. Se ei mene niin, että mitä kovempi treeni sitä parempi. Aikaisemmin olen ollut vähän liiankin innokas, ja painanut liian kovaa. Pitää olla tarkka, ja esimerkiksi peruskuntoharjoituksen pitää olla riittävän kevyt.
Harjoittelu on muuttunut ammattimaisemmaksi. Emma kertoo, että häneltä mitataan esimerkiksi laktaatteja viikoittain, jotta saadaan tietoa siitä mille alueelle tietty treeni menee, jotta kokonaiskuormitus pysyy hallinnassa.
– Ei ole sellaista sinne päin tekemistä, vaan ollaan koko ajan kartalla mikä tilanne on, Emma avaa.
Urheilukuplasta ulos luokkahuoneessa
Emma kertoo, että ilmapiiri naisten kestävyysjuoksussa on mennyt hänen mielestään hyvään suuntaan. Yhteishenki GP-kisoissa on ollut sellainen, joka kannustaa kaikkia parhaaseen suoritukseen. Sen seurauksena Suomen naisten keskipitkien matkojen taso on ollut nousussa. Kaikki haluavat voittaa, mutta sitäkin tavoitetta voi lähestyä monesta suunnasta.
– On ollut vähän sellaista asennetta, että kun yhdessä tehdään hyvä suoritus, niin mahdollisimman moni juoksee hyvin. Ei ajatella enää toisia vihollisina, vaan pusketaan yhdessä eteenpäin, Emma kertoo.
Urheiluun vastapainoa Emma saa työskentelystään opettajan sijaisena sekä ala- että yläkoulussa. Emma kokee pääsevänsä opettaessaan sopivalla tavalla ”ulos urheilukuplastaan.” Näillä näkymin Emma ei silti haaveile opettajan urasta, vaikka työstä nauttiikin. Lempiaineeksi hän mainitsee yläkoulun matematiikan, sillä siinä pääsee kokemaan onnistumisia yhdessä oppilaiden kanssa.
– Yläkoulussa kaikilla ei ole aina mikään paras asenne matematiikkaa kohtaan. On mahtavaa kun joku vaikka tajuaa miten joku juttu lasketaan. Se on lemppari, mutta tosi monipuolisesti olen päässyt opettamaan erilaisia aineita, mikä on kivaa, Emma kertoo.
– Urheilussa on ne omat treenit, omat syömiset ja omat nukkumiset. Se on tietyllä tavalla tosi itsekeskeistä. Oppilaiden kanssa touhutessa pääsee keskittymään muiden tarpeisiin, ja unohtaa oman arjen tosi hyvin. Saan sosiaalisesta kanssakäymisestä energiaa.
Omia opintoja Emma on tehnyt avoimessa yliopistossa, esimerkiksi juuri urheilupsykologian kurssien joukosta. Emma kertoo niistä olleen apua myös omiin lajeihin.
Luottamussuhde valmentajaan on urheilussa tärkeää
Varsinaisia esikuvia Emma ei nimeä, mutta kertoo ihailevansa yleisesti sellaisia urheilijoita, jotka eivät ole antaneet periksi haasteiden ja vaikeuksien edessä.
Perheen ja ystävien kanssa vietetty aika on Emmalle tärkeää. Hän pitää myös ruuanlaitosta ja neulomisesta. Perhettään Emma kiittää myös niin kannustuksesta kuin taloudellisesta sekä ajallisesta tuesta.
– On aina luotu uskoa, että mikä vain on mahdollista. En ole myöskään kokenut painetta kotoa siihen, että pitäisi opiskella, vaan on nähty että paloa on tähän hommaan ja mennään oikeaan suuntaan. Se on ollut tosi iso juttu, enkä tiedä olisinko uskaltanut tehdä nykyisiä valintoja ilman heidän tukeaan.
Luotettavaa henkilöä kysyttäessä Emma nostaa kaksi ihmistä; äidin ja nykyisen valmentajan Ville Hautalan.
– Äidin kanssa ollaan paljon jaettu ajatuksia, ja hän on ollut paitsi elämässä, myös urheilussa paljon mukana. Hän on hiihtänyt nuorempana, ja pystyy sitä kautta samaistumaan moneen asiaan.
– Valmentaja Ville Hautalan kanssa meillä on todella korkea luottamus meidän tapaan tehdä asioita sekä toisiimme. Koen, että luottamuussuhde on todella tärkeä asia. Pystytään puhumaan avoimesti asiasta kuin asiasta. Olen tilanteestani todella kiitollinen.
Emma on niin ikään kiitollinen uudesta kumppanuudesta Rentan kanssa.
– Rentan toiminnasta olen saanut todella positiivisen kuvan. Minun mielestä on hienoa, että Renta on ollut monen huippu-urheilijan matkassa mukana toki sekä taloudellisesti että muutenkin. On siistiä päästä näin kovaan tiimiin!, Emma fiilistelee.