”Lumilaudalla voi tehdä mitä tahansa”

Eveliinan sanoin hänen isoveljellään, Jussilla, oli iso vaikutus lajivalintaan. Talviolympialaisissa boardercrossissakin kilpaillut veli vei Epun mäkeen noin kymmenen vuotta sitten, ja siitä innostus sitten lähti.

– Lumilautailussa on niin paljon kaikenlaista. Melkein koko kaveripiiri koostuu lumilautailijoista. Lumilaudalla voi tehdä mitä tahansa. Voi laskea parkkia, rinteitä, vuoria, katuja tai ihan mitä vaan. Lajin sisällä on ihan hitsisti valinnanvaraa ja taitoja mitä voi kehittää.

Tällä hetkellä Eppu on keskittynyt eniten parkkilaskemiseen. Erilaisia hyppyreitä, kaiteita ja muotoja sisältävä rinne toimii areenana luovien temppujen tekemiseen. Olympialajeista useammasta hyppyristä ja kaiteesta koostuva Slopestyle edustaa eniten parkkilaskemista. Slopestylen lisäksi Eppu kilpailee Big Airissa, jossa kyse on yksittäisestä suuresta hyppyristä.

Eppu on muutaman vuoden ajan kuulunut aikuisten lumilautamaajoukkueeseen. 2021 keväällä Eppu voitti ensimmäiset kansainväliset kilpailunsa; Eurooppa Cupin Big Airin sekä Itävallan Absolut Parkissa että Saksan Götschenissä. Slopestylessa Eppu on saavuttanut junioreiden MM-hopeaa vuonna 2019.

–Aikaisemmin on ollut toisia ja kolmansia sijoja, joten tuo oli aika iso juttu, Eppu kertoo.

Tärkeiden tulosten lisäksi Eppu nostaa merkittäväksi virstanpylvääksi myös ensimmäisen onnistumisen backside 720 -tempussa.

– Sen jälkeen huomasin, että hommat alkoivat lumilautailun osalta rullaamaan aika hyvin eteenpäin. Pääsin ensin nuorten maajoukkueeseen, ja pari vuotta sitten aikuisten maajoukkueeseen. Se temppu oli hetki, josta muistan olleeni todella fiiliksissä. Se teki itselleni selväksi, että nämä asiat ovat oikeasti mahdollisia ja lisäsi draivia mennä eteenpäin, Eppu muistelee.

Haastattelun hetkellä Eppu valmistautuu kauden ensimmäiseen maailmancupin kisaan. Tarkoitus on lähteä sinne näyttämään mihin pystyy. Kilpailujen ulkopuolella on tarkoitus opetella uusia temppuja ja kehittää lumilaudan hallintaa entisestään.

Luovuus on tärkeä henkinen ominaisuus

Freestyle-lumilautailussa onnistumiset ovat paitsi fysiikasta, kehonhallinnasta, laskutekniikasta, myös erittäin paljon niin sanotusti päästä kiinni. Eppu kertoo jännittävänsä kilpailutilanteessa, mutta pystyvänsä kääntämään jännityksen positiiviseksi voimavaraksi. Toiseksi vahvuudeksi Eppu lukee temppujen tekemisen loppuun asti, jota tuomaristo yleensä arvostaa.

– Jos ottaa gräbin (otteen laudasta), niin pitää sitä kunnolla, ja tekee jokaisen tempun loppuun asti, Eppu kertoo laskutyylistään.

Lumilautailija harjoittelee ympäri vuoden. Kesällä Epun kohdalla fokus on voiman ja kestävyyskunnon kehittämisessä. Aikaa kuluu siis salilla ja lenkkipoluilla. Kun rinteet aukeavat, mukaan tulee lajiharjoittelua. Eppu korostaa, että myös liikkuvuusharjoittelu on lumilautailijalle hyvin tärkeää.

Lumilautailijoiden käytössä on myös psyykkinen valmentaja ja urheilupsykologi.

– Lumilautailijalta vaaditaan paljon rohkeutta lähteä kohti isoa hyppyriä ja tehdä jonkun ison tempun siitä. Toisaalta vaaditaan myös sinnikkyyttä. Temppujen opettelu on pitkä prosessi. Vaaditaan sinnikkyyttä, että jaksaa tehdä ne vaiheet nollasta siihen, että voi tehdä tempun periaatteessa missä vaan, milloin vaan.

– Eurooppa Cupin voitossa oli aika isossa osassa psyykkiset jutut, joita on harjoiteltu ja viety eteenpäin valmennuksessa. Se, että oppii tuntemaan itsensä paremmin ja tuntee itsensä urheilijana paremmin, antaa mahdollisuuden kehittää niitä taitoja, jotka auttavat kilpailusuorituksessa tai harjoittelussa, Eppu avaa.

Lumilautailussa laskijalta vaaditaan myös luovuutta. Eppu kertoo, että nykyiset huippulaskijat löytävät erilaisia lähestymistapoja suorituspaikkoihin, joita slopestyle-radalta löytyy, tai tekevät temput erottuvalla tavalla.

Lumilautailija rentoutuu lumilautailemalla

Eppu inspiroituu monista lumilautailijoista, joiden tapa tehdä temppuja herättää ihailua. Yhdeksi nimeksi hän nostaa Enni Rukajärven, jonka laskutyyli sekä arvojen mukaan toimiminen myös lajin ulkopuolella on arvostettavaa.

Epulle itselleen luonto on lähellä sydäntä. Vapaa liikkuminen puhtaassa ilmassa ja lumessa on tärkeää. Tärkeää roolia näyttelee myös oma perhe.

Yhtä omalla uralla vaikuttanutta luotettavaa ihmistä kysyttäessä Eppu mainitsee lumilautamaajoukkueessa valmentajana toimivan Jussi Räsäsen.

–Jussi pyörii tuolla leirityksissä ja kisareissuissa matkassa. Ollaan tunnettu Jussin kanssa nyt ehkä kuusi vuotta. Jussi on auttanut minua lumilautailun lisäksi monissa elämän eri tilanteissa. Ollut tukena. Puskenut eteenpäin ja auttanut oivaltamaan asioita itsestä, joita en muuten ehkä olisi tajunnutkaan. Niistä on ollut hyötyä niin arjessa kuin lumilautaillessa.

Kysyttäessä miten Eppu rentoutuu ja irroittautuu lajista, hän antaa kenties paradoksaaliselta kuulostavan vastauksen.

– Saattaa kuulostaa hassulta, mutta lumilautailusta voi rentoutua lumilautailemalla. Ehkä vaikea ulkopuoliselle ymmärtää, mutta parkin laskeminen on se missä tapahtuu kehittymistä, uusien temppujen tekemistä ja niiden taitojen hiomista joita tarvitsee kilpailuissa. Jos lähtee laskemaan vapaalaskua, se tarjoaa erilaista nautintoa. Se on toinen puoli. Lumilautailu on niin monipuolinen laji, että siinä voi rentoutua toisessa osa-alueessa jos toisessa puskee itseään eteenpäin, Eppu selittää.

– Rentalta saatava tuki mahdollistaa sen, että voin lähteä kilpailureissuille tai leirityksille. Se mahdollistaa asioiden tekemisen tällä tasolla, mutta se on yksi askel lähempänä sitä, että voisi olla jonain päivänä ammattilumilautailija.