”Kyllä se varmaan on se adrenaliini mitä siitä saa”
”Ralli on kiinnostanut pienestä pitäen, kun isä on ollut siinä mukana – ei ajamassa, mutta kaikkea muuta lajin ympärillä. Kun suomalaiset ovat siinä pärjänneet, niin sitä on tullut seurattuakin paljon.
”Yhtä suosikkia Herrasella ei ole, mutta entisiä ja nykyisiä rallin ammattilaisia on tullut ihailtua. Pääosin suomalaiset kuljettajat kuten Latvala, Rovanperä ja kumppanit ovat tarjonneet inspiraatiota.
Tonin elämä ei ole pyörinyt vain moottoriurheilun ympärillä. Toinen vahva laji oli jääkiekko, jota Toni pelasi kymmenen vuotta. Sen rinnalle tuli karting, sillä rallia saa alkaa ajamaan vasta sinä vuonna kun täyttää viisitoista.
”Se oli vähän sellainen korvaava laji, jota ajoin kuusi-seitsemän vuotta, ja kun ikää tuli tarpeeksi, vaihdettiin ralliin.
”Toni tunnustautuu vauhtipääksi.
”Kyllä se varmaan on se adrenaliini mitä siitä saa. Saattaa mennä hyvin ja olla fiilis tapissa, mutta kaksi minuuttia ja fiilis saattaa olla ihan maassa. Hirveästi aaltoilee. Jotenkin vain se on niin hienoa hommaa.
”Ralliautossa kuljettajan vieressä istuu kartturi, jonka tehtävä on todellisuudessa paljon monipuolisempi kuin moni maallikko saattaa mieltää.
”Kun puhutaan kisaviikonlopusta, niin minä hoidan ajohommat ja kartturi käytännössä kaiken muun. Jos katsoo rallia televisiosta, niin se näyttää siltä, että kartturi lukee nuottia pätkällä ja kuski ajaa. Todellisuudessa kartturi tekee pari viikkoa töitä kisaa ennen; tekee aikataulut, hoitaa ilmoittautumiset ja kaikki paperityöt. Sitten tehdään nuotit ja kartturi illat korjaa niitä nuotteja. Siinä on ihan oikeasti älytön työ mitä ei ulospäin näy. Se on todella vastuullinen homma.”
”Jos joku tilanne tulee, niin kartturi osaa rauhoitella. Sanoa, että nyt olet ihan rauhassa ja keskitytään tähän tekemiseen. Pitää olla oikeanlainen ihminen ja todella tarkka kaveri. Aikataulut ovat minuutilleen. Pitää olla hommaan paneutunut ja keskittynyt kokoajan. Se vaatii tietynlaista ihmistä.”
”Ralli on kokemuslaji”
Toni on nuorena lupauksena napannut jo pari SM-mitalia ja pari toista sijaa EM-ralleista. Vauhti on siivittänyt uran nousukiitoon, ja 2023 Herranen siirtyy jo Rallin MM-sarjaan ja WRC3-luokkaan. SM-sarjan kilpailuja löytyy kalenterista kuitenkin edelleen, esimerkiksi kauden käynnistävä Arctic Rally Rovaniemellä tammikuussa.
”Fiilis on tosi hieno. Se on iso askel uralla eteenpäin, että pääpaino siirtyy MM-sarjaan. Se on kuitenkin pitkällä aikavälillä tavoitteena.”
Suurin muutos koskee ajettavia reittejä. Rallin MM-sarjan kilpailut ovat Herraselle uusia. Kilpakumppanit ovat kiertäneet samoja erikoiskokeita. Kokemuksen puute tulee olemaan Herraselle myös yksi haasteista.
”Ne ovat käytännössä itselleni uusia – paitsi Jyväskylän kilpailu – että siinä mielessä ei ole helppoa lähteä suoraan. Ralli on kuitenkin niin sanotusti kokemuslaji. Vuodesta toiseen ajetaan samoja ja samanlaisia pätkiä, niin se helpottaa jos siellä on käynyt. Toki kokenut kartanlukija, Lukan Mikko, tulee kyytiin joka on kaikissa ralleissa käynyt monesti. Se vähän helpottaa omaakin tekemistä.”
Tavoitteena kauteen Herraselle on erityisesti kerätä kokemuksia ja oppia parhaansa mukaan. Hyviä sijoituksia lähdetään metsästämään erityisesti Ruotsin, Viron ja Suomen ralleista.
”Kyllä niissä olisi tarkoitus ihan kärkisijoista ajaa, ja uskoisin että vauhti riittääkin sinne”, Herranen toteaa.
Kilpailuhenkisyydestä kysyttäessä Toni ei epäile sekunnin kymmenystäkään.
”Olen, ja kaikissa tekemisissä”, Toni nauraa ja lisää ettei osaa ottaa pihapelejäkään rennosti.
Rauhallisuus, tasaisuus ja kova palo
Tonin arvion mukaan omiin vahvuuksiin kuuluu rauhallisuus ja tasaisuus.”
Sanotaan, että en ihan pienestä hätkähdä. Pystyn ajamaan pitkänkin rallin läpi tasaisella suorituksella, ettei tule floppeja joillakin pätkillä tai huonompia juttuja ja keskittyminen säilyy koko kisan”, Toni kertoo.
Kilpailuihin valmistautumisessa auttaa videotallenteet, joiden avulla pätkiä voi opetella ulkomuistiin. Ennen jokaista kilpailua Toni ja kartturi ajavat yhden treenipäivän, ja tekevät nuottitreeniä.
Kilpailut ovat raskaita, paitsi fyysisesti, ennen kaikkea psyykkisesti.
”Nyt kun lähdetään Rovaniemelle, niin siellä taitaa pisin pätkä olla 50 kilometriä. Pitää olla fyysisestikin hyvässä kunnossa, että se keskittyminen säilyy koko pätkän läpi. Toki kuumissa kilpailuissa se on vielä raskaampaa. Täytyy olla kestävyyskunto hyvällä tasolla”, Toni avaa.
Rallissa tarvitaan Tonin sanoin myös paineensietokykyä. Tiukassa tilanteessa pitää pystyä pitämään itsensä rauhallisena, ja pystyä puristamaan paras suoritus irti.
Ajaminen on lopulta ajallisesti pieni osa rallia. Päivät täyttyvät fysiikkatreeneistä, nuottitreeneistä ja kumppanihommista ynnä muista asioista joista täytyy pitää huoli. Tämä kysyy Tonin mukaan määrätynlaista asennetta.
”Aika kova palo sitä hommaa kohtaan tarvitaan”, Toni summaa.
Elämää rallin ympärillä
Kaikenlainen muu urheilu on rallin lisäksi lähellä Tonin sydäntä. Hän mainitsee moottorikelkkailun, hiihdon, kuntosalin ja lenkkeilyn esimerkkeinä puuhasta joiden parissa saa mietittyä jotain muuta.
Kestävyysurheilijat puhuvat usein siitä, miten pahan olon tunteesta pitää jopa tykätä. Toni tunnistaa tämän myös itsessään, ja lisää ettei treeni aina ole niin miellyttävää mutta sen kestää koska kestävyyskunto on rallissa niin tärkeää.
”Kun se palo siihen lajiin on niin kova, niin ei minulla ainakaan ole mitään ongelmaa lenkille lähteä tai kovia treenejä tehdä. Jos tiedän että harjoituksesta on hyötyä, niin se motivoi minua ihan riittävästi.”
Tonin elämä pyörii tällä hetkellä urheilun ja autourheilun ympärillä. Tekniikka ja autot ovat kiehtoneet pienestä pitäen. Koulutus sille puolelle löytyy ja ”päivätyötkin” liittyvät ralliin Toyota Gazoo Racing Teamissa.
”Rovaniemen Arctic Rally on yksi maailman hienoimpia ralleja. Siinä on aivan omanlainen fiilis kun ajetaan tosi pitkiä pätkiä pimeässä Lapin erämaassa, 35 asteen pakkasessa.”
Jotta Toni pääsee starttaamaan Arctic Rallyyn tarvitaan myös yhteistyökumppaneita – kuten Rentaa.
”Elintärkeää. Tottakai taloudellisesti, mutta myös näkyvyyden kannalta”, Toni tiivistää.
Toni ei paljoa epäröi myöskään kysyttäessä uransa luotettavimpia henkilöitä.
”Ei tähän voi muuta sanoa kuin omat vanhemmat. He ovat tietysti olleet omalla uralla tärkeässä roolissa joka asiassa ja heihin pystyy aina luottamaan.”